+358 9 2511 1680

Single Blog Title

This is a single blog caption

Verokoneet ja vastustamisoikeuden merkitys

23.05.2022
Hastolaw
0

 

Verokoneet ovat jo pitkään herättäneet runsaasti mielenkiintoa yhteiskunnassamme. Viime aikoina huomio on erityisesti kiinnittynyt EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutukseen verotietojen massamuotoisessa julkaisussa. Muun muassa tietosuoja-asetukseen perustuva verotietojen luovutuksen vastustamisoikeuden käyttö on herättänyt sekä tiedotusvälineissä, tuomioistuimissa että kansalaisissa hämmennystä. Suomessa yksityishenkilön verotiedot ovat suoraan lain nojalla julkisia. Tämä tarkoittaa sitä, että lähtökohtaisesti kuka tahansa voi pyytää kenen tahansa verotiedot Verohallinnolta. Esimerkiksi tiedotusvälineiden verokoneissa käytetyt tulorajat eivät estä tämän oikeuden käyttämistä vaan henkilön verotiedot voi saada Verohallinnolta tämän tulotasosta riippumatta. Tässä kirjoituksessa avataan sitä, minkä takia verotiedot ylipäätänsä ovat julkisia sekä sitä, mikä merkitys vastustamisoikeuden käytöllä on verotietojen salaamiseen.

 

Historiakatsaus

Verotietojen julkisuudella on maassamme pitkät perinteet. Verotustietojen julkisuus on saanut alkunsa 1800-luvun loppupuolella, jolloin kunnallisverotukseen liittyviä verotietoja pidettiin julkisesti nähtävillä. Vaikka tuolloin kunnallisverotukseen liittyvät tiedot olivat vain asianosaisille nähtävillä, alkoi verotustietojen julkisuus saada jalansijaa yhteiskunnassamme. Pikkuhiljaa vuosien varrella julkisuutta korostettiin ja salassapitoa kavennettiin. Tämän päivän verotietojen julkisuus pohjautuu vuoden 1960 verotuslakiin. Tämän lain voimaantulon jälkeen verotiedot ovat olleet Suomessa julkisia enemmän tai vähemmän nykyisessä muodossaan.

Tällä hetkellä verotietomme ovat julkisia johtuen julkisuusperiaatteesta. Perustuslakiin kirjoitetulla julkisuusperiaatteella tarkoitetaan sitä, että viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Koska verotietojen julkisuutta ei ole lainsäädännöllä erikseen rajoitettu, jokaisella on oikeus saada yksityishenkilön verotiedot tietoonsa julkisuusperiaatteen perusteella. Yleisesti ottaen verotietojen julkisuutta on pidetty hyvänä keinona puuttua veronkiertoon sekä harmaan talouden torjuntaan.

 

Verokoneet ja journalistinen poikkeus

Sen lisäksi, että Verohallinnolta on mahdollista saada kenen tahansa yksityishenkilön verotiedot, tiedotusvälineet julkaisevat vuosittain niin kutsuttuja verokoneita. Verokoneilla tarkoitetaan eri tiedotusvälineiden vuosittain julkaisemaa palvelua, johon on sisällytetty ns. suurituloisten veronmaksajien verotiedot. Eri tiedotusvälineestä riippuen, suurituloisten rajana on pidetty 100 000 – 150 000 euron vuosituloja.  Useat tiedotusvälineet julkaisevat verokoneissa kaikkien vähintään 100 000 euroa ansainneiden henkilöiden verotiedot. Joskus tiedotusvälineet saattavat julkaista vähemmänkin ansainneiden henkilöiden verotiedot, jos he ovat esimerkiksi vallankäyttäjiä, paikkakunnan suurituloisimpia tai jostain muusta syystä tunnettuja henkilöitä.

Mediaa on perinteisesti pidetty vallan vahtikoirana ja läpinäkyvyydellään osana toimivaa demokratiaa. Tiedotusvälineet käyttävät sananvapautta journalistisessa tarkoituksessa ilmaisemalla tietoja, mielipiteitä ja ajatuksia yleisölle. Journalistisen tarkoituksen päämäärä on herättää keskustelua yhteiskunnallisesti merkittävistä aiheista. Kaikkea journalismia ei voi kuitenkaan laittaa sananvapauden piiriin. Joissakin tapauksissa tulee miettiä sitä, loukkaako jokin artikkeli tai uutinen henkilötietojen suojaa vai palveleeko se esimerkiksi yleistä etua. Verokoneista käydyssä julkisessa keskustelussa on pohdittu asiaa tästä näkökulmasta.

Verokoneissa tiedotusvälineet julkaisevat verotietoja, jotka ovat yksityishenkilöiden henkilötietoja. Tietosuoja-asetuksen tarkoituksena on ollut vahvistaa henkilötietojen suojaa. Koska tietosuoja-asetuksen tarkoituksena ei ole kuitenkaan ollut kaventaa lehdistövapautta, asetukseen sekä myös kansalliseen tietosuojalakiin on säädetty monia poikkeuksia liittyen henkilötietojen käsittelyyn journalistisessa tarkoituksessa. Henkilötietojen eli esimerkiksi verotietojen käsittely on sallittua, jos se muun muassa koetaan yleiseltä kannalta kiinnostavaksi ja tärkeiksi koetuista asioista käytävän julkisen keskustelun edistämiseksi. Tätä poikkeusta kutsutaan journalistiseksi poikkeukseksi. Jos taas uutinen koetaan vain jonkin tietyn lukijakunnan uteliaisuuden tyydyttämiseksi, se loukkaa todennäköisesti henkilötietojen suojaa eikä lukeudu tämän poikkeuksen piiriin. Polttava peruna sekä julkisessa keskustelussa että asiaa koskevassa oikeuskäytännössä onkin ollut se, voidaanko verokoneiden julkaisemista perustella journalistisella poikkeuksella, eli palvelevatko ne merkittävästi yhteiskunnan etua vai tyydyttävätkö ne vain yksittäisiä uteliaita lukijoita.

 

Oikeus vastustaa verotietojen luovuttamista

Verohallinto tarjoaa tiedotusvälineille mahdollisuuden tilata etukäteen henkilöiden julkisia tuloverotietoja journalistiseen käyttöön sähköisessä muodossa. Tällä tavalla verottaja tukee mediassa käytävää yhteiskunnallista keskustelua verotuksesta. Koska tämä ei ole lakisääteinen velvoite, tähän sovelletaan verottajan tulkinnan mukaan tietosuoja-asetuksen mukaista vastustamisoikeutta.

Vastustamisoikeudella tarkoitetaan sitä, että luonnollisella henkilöllä on oikeus henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseen liittyvällä perusteella, milloin tahansa vastustaa häntä koskevien henkilötietojen käsittelyä tietyissä, asetuksessa mainituissa tilanteissa. Verottaja on tulkinnut tätä siten, että suurituloisen rajan ylittävällä henkilöllä on oikeus vastustaa häntä koskevien verotietojen luovuttamista tiedotusvälineiden julkaisemiin verokoneisiin.

Verottaja katsoi, että vastustamisoikeuden käyttö ei rajoittanut verotietojen julkisuutta, vaan ainoastaan niiden luovuttamista tiedotusvälineiden massajulkaisuun. Tällä tavoin vastustamisoikeutta käyttäneen henkilön verotustiedot olivat vielä nähtävillä tai tilattavissa verottajalta, mutta ne eivät näkyneet tiedotusvälineiden julkaisemissa verokoneissa. Tiedotusvälineiden näkökulmasta vastustamisoikeuden käyttö tuolla tavalla vaikeuttaisi tiedotusvälineiden roolia vallan vahtikoirana, koska verokoneet antaisivat tällöin puutteellisen kuvan suurituloisten rajan ylittävistä suomalaisista. Toisaalta suurituloiset, jotka ovat käyttäneet vastustamisoikeuttaan perustelevat näkökulmansa henkilötietojen ja yksityiselämän suojalla.

Tiedotusvälineet eivät olleet tyytyväisiä verottajan tulkintaan vastustamisoikeuden käytöstä. Tämän myötä monet tiedotusvälineet pyysivät verottajalta listaa vastustamisoikeutta käyttäneiden henkilöiden nimistä. Aluksi verottaja ei tähän suostunut, mutta asian edettyä hallinto-oikeuteen ja sieltä vuoden 2021 keväällä saatujen päätösten perusteella verottajan tuli luovuttaa tämä lista tiedotusvälineille.

 

Vastustamisoikeuden merkitys tällä hetkellä

Oikeustila vastustamisoikeuden käytöstä on tällä hetkellä päällisin puolin katsottuna hyvin erikoinen. Yksityishenkilö voi toki vastustaa tietojensa luovuttamista tiedotusvälineille, jonka seurauksena verottaja ei luovuta tätä oikeutta käyttäneen tietoja etukäteen tiedotusvälineille journalistiseen käyttöön. Näin ollen tiedotusvälineiden saamat etukäteistiedot ovat puutteelliset. Tässä kohtaa olennaiseksi tulee se, että kaikkien verotiedot ovat julkisuusperiaatteen nojalla joka tapauksessa julkisia ja saatavissa verotoimistosta. Seuraavaksi verottajan tulee tiedotusvälineiden pyynnöstä luovuttaa lista vastustamisoikeutta käyttäneiden henkilöiden nimistä. Tämän jälkeen tiedotusvälineet pyytävät verottajalta yksitellen listassa olevien henkilöiden nimien perusteella heidän verotietonsa ja lisäävät ne verokoneeseen. Lopputuloksena on se, että myös vastustamisoikeutta käyttäneiden henkilöiden verotiedot löytyvät verokoneista.

Näin ollen vastustamisoikeuden merkitys on tällä hetkellä ainoastaan se, että henkilön verotiedot eivät näy ensiksi julkaistuissa verokoneissa, jotka pohjautuvat verottajan etukäteen luovuttamiin tietoihin. Vaikka vastustamisoikeus saatetaan ensin nähdä jonkinlaisena mullistuksena suomalaisten verotietojen julkisuuteen, lopputulos on kuitenkin se, ettei sillä ole ainakaan toistaiseksi ollut juurikaan käytännön merkitystä. Toisaalta se on saanut aikaan mielenkiintoista yhteiskunnallista ja juridista keskustelua.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Harald Takki

Associate Trainee