+358 9 2511 1680

Single Blog Title

This is a single blog caption

Vastalause! – millaista suomalaisessa oikeudenkäynnissä oikeasti on

3.11.2018
Hastolaw
0

Juristin työ on monen ajatuksissa hirvittävän tylsää. Harmaa jakkupuku, pitkäveteiset satojen sivujen pituiset sopimustekstit, kankea ja virallinen kieli ja ehkäpä työ, jossa luovuudelle ei järin jää tilaa.

Tähän on yksi yleisesti hyväksytty poikkeus: oikeudenkäynti.

Kun kerron tekeväni työkseni oikeudenkäyntejä, ihmisten silmät jotenkin syttyvät. Sehän on jännittävää! Millaista se on? Huudetaanko siellä vastalausetta? Tästä reaktiosta ammattikuntani on tietenkin suuressa kiitollisuudenvelassa lähinnä yhdysvaltalaiselle elokuva- ja viihdeteollisuudelle.

Joudun usein tuottamaan pettymyksen kertoessani uteliaille suomalaisesta oikeudenkäynnistä. Tuomarit eivät käytä peruukkeja vaan joutuvat tyytymään hiuksiin, jotka heille syntymässä suotiin. Eikä asianajajien tyylikään ole aivan yhtä tunteisiin vetoava ja raflaava. Tästä huolimatta oikeudenkäynnin kilpalaulannassa on jotain oikeasti kutkuttavaa. Listasin alle usein kysytyt kysymykset suomalaisesta oikeudenkäynnistä:

1. Onko tuomareilla kaavut?

Ei, Suomessa tuomareilla ei ole kaapuja. Kaikki oikeudenkäyntiin osallistuvat pukeutuvat omiin vaatteisiinsa. Ei kai mikään tosin varsinaisesti estä omaan kaapuun pukeutumista. Useimmiten tuomarit kuitenkin pukeutuvat tylsän perinteisesti: miehet pukuun kravatteineen ja naiset jakkupukuun tai vastaavaan. Itse asiassa Suomi ja Ruotsi ovat harvoja maita, joissa tuomarit eivät käytä kaapuja. Monissa maissa jopa asianajajilla on kaavut.

Kaavuttomuus ei ole kuitenkaan aivan koko totuus, sillä vihkiessään pareja avioliittoon tuomari saattaa käyttää koristeellista pitkää viittaa. Tästä vaihtoehdosta vihkivä tuomari ei kuulemma kuitenkaan läheskään aina kerro vihittäville pareille.

2. Onko tuomareilla nuija?

En ole ikinä nähnyt tuomarilla nuijaa. En kuitenkaan asiamiehenä ole täysin selvillä istuntosalien varustelutasosta, joten kysyin tätä kirjoitusta varten asiasta parilta tutulta tuomarilta. Opin, että istuntosaleissa on kuulemma yleensä nuijat. Pitkän uran tuomioistuinlaitoksessa tehnyt tuomari kuitenkin totesi, että ”jos nuijaa joutuu käyttämään, peli on menetetty”. Auktoriteetti saavutetaan istuntosalissa siis toisin keinoin.

3. Onko paikalla valamiehistö?

Suomessa ei ole yhdysvaltalaisista elokuvista tuttua valamiesten riviä. Eräissä rikosasioissa on kuitenkin ammattituomarin lisäksi kaksi lautamiestä. Lautamies on kunnallinen luottamustoimi, johon valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kai valamiehistön ja lautamiesten käyttö perustuu samaan ajatukseen siitä, että myös yleinen juridisesta koulutuksesta riippumaton oikeustaju tulee ottaa huomioon ratkaisuissa.

4. Vannooko todistaja valan?

Todistaja antaa ennen kuulemista vakuutuksen. ”Minä N. N. lupaan ja vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta, että minä todistan ja kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta.”

Vielä muutama vuosi sitten todistaja sai valita vakuutuksen ja tunnustuksellisen valan väliltä, mutta nykyään kaikki vakuuttavat kunnian ja omantunnon kautta.

5. Huudetaanko niitä vastalauseita?

Kyllä ja ei. Ei kukaan taida oikeasti käyttää sanaa vastalause. Toisaalta kyllä vastapuolen puheisiin välillä puututaan tiukastikin. Muistan kun kerran asiamies kommentoi kovaan ääneen, että vastapuolen kysymys oli nyt kyllä johdatteleva. Tähän tuomari kuitenkin totesi tiukasti alta kulmain: ”Asianajaja X, kyllä minä johdan täällä puhetta”. Keskeytyksiä kannattaa siis tehdä harkiten, ettei astu tuomarin varpaille. Välillä riski kannattaa kuitenkin ottaa.

6. Pyritäänkö kuulusteluissa saamaan todistaja puhumaan itsensä pussiin?

Totta kai! Ensin on pääkuulustelu, jossa todistajan nimennyt osapuoli kuulustelee todistajaa. Tämä sujuu yleensä hyvin sopuisasti ja ainakin osittain ennalta sovituin askelmerkein. Pääkuulustelun jälkeen tulee vastakuulustelu, jolloin vastapuoli pääsee kuulustelemaan samaa todistajaa. Vastakuulustelun tarkoituksena on ihan lainkin mukaan testata todistajan kertomuksen luotettavuus. Vastakuulustelut ovat välillä melkoisen viihdyttäviä.

7. Esitetäänkö puheenvuorot seisten?

Pääasiassa oikeussaleissa istutaan. Tämä on itselleni harmi, koska ensinnäkin tykkään esiintyä seisten ja toiseksi minulla on selkävaivoja. Tämä vaihtelee kyllä paljonkin. Esimerkiksi riidanratkaisugurumme Mats Welin esittää alku- ja loppupuheenvuoronsa lähes aina seisten. Tämä on jotenkin paljon vaikuttavampaa!

 

Attorney and lawyer in Hästö & Co

Saara Väätäinen, lakimies

saara.vaatainen@hastolaw.com

+358 407258112

 

Leave a Reply

Arkisto