+358 9 2511 1680
 

Kuluttajat eivät toimi kuten yritykset

15 Jun 2018
Hastolaw
0
Me liikejuristit usein ajattelemme B-to-B -suhteita kun kirjoitamme sopimuksia ja luomme strategioita. Myös silloin, kun kuluttajat saattavat liittyä samaan hyödyke- tai palveluketjuun. B to B suhteissa niin hyviksi osoittautuneet ratkaisut eivät toimi joko siksi, että i) kuluttajasuojasäännöt sen kieltävät tai ii) koska toimintatapa on ilmeisen kohtuuton kuluttajalle. Oheinen artikkeli Dagens Industri –lehdessä on esimerkki toimintatavasta, joka ei ole kustannustehokas elinkeinonharjoittajalle näin pitkälle vietynä. Samaa aihetta on käsitelty myös Hufvudstadsbladetissa. Normeja koskevia tulkintaerimielisyyksiä ei pidä ratkaista kuluttajaoikeudenkäynneissä, vaan jossakin muualla. On virkistävää katsoa tällä kertaa asiaa kuluttajan näkökulmasta, kun tavallisesti katsomme sitä elinkeinonharjoittajan näkökulmasta. Se tuo arvokasta kokemusta koko tiimille, ja mahdollistaa seuraavissa toimeksiannoissa yhä parempia neuvoja, edustamme sitten kumpaa tahoa tahansa.



 

Attorney and lawyer in Hästö & Co

Mats Welin, toimitusjohtaja

mats.welin@hastolaw.com

+358 407360939

Pykälistit todistelukoulutuksessa 21.5.2018

25 May 2018
Hastolaw
0
Toimistomme sai 21.5.2018 salin täydeltä innokkaita pykälistejä vieraakseen oppimaan käytännönläheisesti todistelusta. Idea excursioon lähti siitä, ettei todistelua tarkemmin opeteta prosessioikeuden perusopinnoissa. Toki teoreettiset mallit ja prosessin pääpiirteet käydään läpi, mutta käytännönläheisemmin ei todisteluun perehdytä. Onnekkaimmat saattavat päästä seuraamaan henkilötodistelua prosessioikeuden pakollisiin opintoihin kuuluvien tuomioistuinkäyntien aikana. Silti useimmille opiskelijoille jää pimentoon, miten todistelu käytännössä toimii vivahteineen. Moni opiskelija aikoo työskennellä prosessaamisen parissa, joten ajatuksena oli avata hieman tätä rikos-ja siviiliprosessin kulmakiveä: todistelua.



Tuomas Seikkula aloitti koulutuksen esityksellä todistelusta.

 

Excursiomme käynnistyi tarjoiluilla varmistaen sen, ettei opiskelijoiden tarvinnut osallistua koulutukseen tyhjin mahoin. Kun alkumaljat oli kilistelty ja vatsat täynnä, toimistomme Tuomas Seikkula otti lavan haltuun. Koulutus alkoi perusteista, vapaasta todistusharkinnasta. Koulutus keskittyi käytännönläheisiin esimerkkeihin kirjallisista todisteista ja henkilötodistelusta. Esimerkki Tuomaksesta Turussa sopimusneuvotteluissa herätti keskustelua etenkin todistusteemojen merkityksestä.

 

Kasarmintorin käräjäoikeus


Illan kruunasi hetki, jolloin Kasarmintorin käräjäoikeus järjestyi pääkäsittelyyn ja toimistomme henkilökunta pääsi heittäytymään oikeudenkäyntiin osapuolten rooleihin. Vuorossa oli henkilötodistajan kuuleminen. Kun kuulemisessa tuli huomionarvoisia seikkoja esiin, prosessi keskeytettiin, jolloin kertoja herätti keskustelua yleisössä siitä, mitä oli juuri tapahtunut ja miksi.
Oikeudenkäyntisimulaatiossa oli kyse toimitusjohtajasopimuksen päättymisestä ja toimitusjohtajasopimuksen ehdoista. Sopimus oli sovittu suullisesti, joten henkilötodistelussa oli tapausta ratkaistaessa korostunut merkitys. Pääkuulustelussa paikalle kutsuttu, sopimuksen syntymistilanteessa läsnä ollut todistaja oli varsin uskottava ja johdonmukainen, joskin hieman hermostunut. Tuttu asiamies sai todistajan kuitenkin rentoutumaan. Pääkuulustelun perusteella tilanne näytti varsin hyvältä kantajaan nähden. ”Palkka sovittiin 5000 euroa. Aivan tavanomainen toimitusjohtajasopimus oli, kaikki perusjutut olivat siinä.”

Vastakuulustelussa taitava asiamies sai horjutettua todistajan uskottavuutta, todistajan kokiessa tilanteen liiankin mukavaksi. ”Sopimus solmittiin siis Ravintola Teatterin terasilla saunaillan jälkeen. Montako olutta siellä sitten tuli juotua?” Vaikka toimitusjohtajasopimus oli ollut ”aivan tavanomainen” ei hyvin tavanomaisesta ehdosta, kilpailukiellosta kuitenkaan ollut sovittu mitään. Uskottavaa vai ei, se jäi yleisön päätettäväksi.

Simulaation jälkeen ilta jatkui vapaamuotoisen keskustelun parissa tarjoilujen kera. Ilta oli kaikkiaan oikein onnistunut, kiitos siis kaikille osallistuneille! Kasarmintorin käräjäoikeus jää nyt kesälomalle, mutta palaa vielä.



Illan kouluttajat vasemmalta Karoliina Skyttä, Tuomas Seikkula, Saara Väätäinen ja Tuomas Rudanko.

 

-Tuomas R.

Kokemukseni Trainee-jaksosta Hästö & Co:lla

04 May 2018
Hastolaw
0




Näin viimeisenä työpäivänäni voin todeta, että neljä kuukautta Hästö & Co:lla on vierähtänyt vähän turhankin nopeasti. Sen lisäksi, että työtehtäviä on riittänyt, ovat ne olleet hyvin mielenkiintoisia sekä monipuolisia. Jokainen työpäivä on ollut erilainen ja olen oppinut asioita hyvin laajalla skaalalla toinen toistaan erilaisemmista oikeudellisista ongelmista.

Perinteisen yhtiöoikeuden lisäksi olen selvitellyt ja laatinut asiakirjoja muun muassa työoikeuden, ympäristöoikeuden, riidanratkaisun sekä perintöoikeuden parissa. Erityismaininnan ansaitsee eräs perjantai, jolloin löysin itseni penkomasta vuoden 1902 vesioikeuslakia.

Monipuolisten työtehtävien lisäksi maininnan ansaitsee Hästö & Co:n työympäristö sekä työilmapiiri. Työkaverit ovat hyvin motivoivia ja kaikkien kanssa on todella helppoa tulla toimeen. Töihin on ollut hauskaa tulla ja varsinkin nyt kevään mittaan aamut ovat usein alkaneet keskustelulla yön NHL-kierroksesta (terveisiä toimistolle eräälle nimeltä mainitsemattomalle henkilölle: Ei, Vegas ei tule voittamaan Stanley Cupia).

Kokonaisuudessaan tämä Trainee-jaksoni on ollut hyvin onnistunut ja ylittänyt odotukseni. Tämän vuoksi voinkin lämpimästi suositella hakemista Hästö & Co:lle Traineeksi.

-Henry

20.2.2018

20 Feb 2018
Hastolaw
0

Työnantaja - huomioi nämä 4 asiaa työturvallisuudessa


Kuvituskuva työmaasta

Työturvallisuudesta huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Työturvallisuusvelvoitteiden sisältö vaihtelee aloittain; ovathan esimerkiksi tuotantolaitoksen tai rakennustyömaan työturvallisuusriskit erilaisia kuin vaikkapa ohjelmointiyrityksen tai asianajotoimiston. Yksi muotti ei istu kaikkeen eikä sen ole tarkoituskaan istua. Juuri tästä ymmärrettävästä syystä työturvallisuuslain velvoitteet jäävät kohtalaisen yleiselle tasolle. Kun työturvallisuuslakia lukee, ei juurikaan voi tehdä päätelmiä siitä, minkälaisia käytännön toimenpiteitä tulee tehdä, jotta lain vaatimukset täyttyvät. Kyse on aina tapauskohtaisesta arvioinnista.

Työturvallisuusvelvoitteet kohdistuvat sekä työnantajayritykseen että esimiehiin yksityishenkilöinä. Toimistomme on puolustanut työturvallisuusrikosoikeudenkäynneissä työnjohtajia, keskiportaan esimiehiä, toimitusjohtajia sekä työnantajayrityksiä tapauksissa, jossa työtapaturma on sattunut ja syyte on nostettu. Lähes poikkeuksetta kyse on ollut tehdasympäristöstä tai rakennustyöstä. Työturvallisuusrikossyytteet eivät valitettavasti ole vain välinpitämättömien tai asiat huonosti hoitavien yritysten riski. Myös huolellinen työnantaja voi joutua syytteen kohteeksi, mikäli joku asia on jäänyt huomaamatta. Näillä keinoilla riskiä voi kuitenkin pienentää merkittävästi:


1) Jaa tehtävät selkeästi

Työnantajan saa ja kannattaa delegoida vastuuta työturvallisuudesta eteenpäin alemmille esimiehille etenkin isoimmissa organisaatioissa; onhan selvää, että toimitusjohtajalla harvoin on osaamista saatikka aikaa kiertää tehtaalla ja tarkastella koneiden turvallisuutta tai suojavälineiden oikeaa käyttöä. Toimitusjohtajan ja muun ylimmän johdon velvollisuutena on kuitenkin huolehtia siitä, että vastuu delegoidaan asianmukaisesti alaspäin ja siitä, että kaikki esimiehet ovat päteviä ja velvollisuuksistaan tietoisia. Yleensä on niin, että mikäli työturvallisuusvastuut ovat epäselvät, syyttävä sormi osoittaa ylempää johtoa, jonka velvollisuutena on työturvallisuustyön organisointi.

2) Ennaltaehkäise

Työnantajan tulee kartoittaa ja selvittää työhön ja mahdollisiin työkoneisiin liittyviä riskejä säännöllisesti ja järjestelmällisesti. Tämä tarkoittaa tapaturmien jälkikäteisen selvittämisen lisäksi aktiivista ennaltaehkäisevää työtä. Mitkä ovat tietyn työn riskit ja miten riskejä voitaisiin minimoida? Tämä on erityisen kriittistä tuotantolaitoksissa ja rakennustöissä, joissa työkoneet ja työmaan tekniset rakenteet voivat aiheuttaa vakaviakin tapaturmia. Jälkiviisaus toki auttaa ehkäisemään myöhempiä tapaturmia, mutta se ei yksissään riitä.

3) Dokumentoi

Laki ei edellytä, että työturvallisuuteen liittyvä materiaali on oltava kirjallisena. Suullisesti tehdyt työntekijöiden työturvallisuusperehdytykset, työturvallisuuskoulutukset ja riskien ja vaarojen arvioinnit ovat päteviä. Mutta, ja tämä on suuri mutta, miten suullinen asioiden hoitaminen todistetaan oikeudenkäynnissä? Työturvallisuusrikosoikeudenkäynnissä lähtökohdat ovat paljon paremmat, jos voidaan esittää kirjallista materiaalia lain edellyttämien toimenpiteiden hoitamisesta. Eli vaikka laki ei edellytä kirjallista muotoa, selkeä suositus on pitää kaikista työturvallisuuteen liittyvistä kokouksista ja toimenpiteistä pöytäkirjaa.

4) Varaudu työntekijöiden huolimattomuuteen

Usein työtapaturmissa yhtenä vaikuttavana tekijänä on se, että työntekijä itse on toiminut tilanteessa huolimattomasti tai erehdyksessä, jopa annettujen ohjeiden vastaisesti. Tärkeää on kuitenkin huomata, että työntekijän oma huolimaton toiminta tilanteessa ei poista työnantajan vastuuta. Mikäli työntekijä on toiminut tilanteessa täysin ennalta arvaamattomalla tavalla, vaikka noussut seisomaan jonkun työkoneen päälle ilman mitään järkevää syytä, työnantajan vastuu voi poistua. Kuitenkin tavanomaiseen työntekijän herpaantumiseen työnantajan pitää varautua. Esimerkiksi pyörivät terät olisi mahdollisuuksien mukaan suojattava teknisillä teräsuojilla, jolloin työntekijä ei voi erehdyksissäänkään niihin koskea.

 

Attorney and lawyer in Hästö & Co

Saara Väätäinen, lakimies

saara.vaatainen@hastolaw.com

+358 407258112

25.1.2018

25 Jan 2018
Hastolaw
0

Kuvituskuva rekrytoinnista


Mitä olisin halunnut tietää työnhausta opiskelijana


Olen kaksi ja puoli vuotta sitten valmistunut juristi. Koska valmistumisesta ei ole vielä niin kovin paljon aikaa, opiskeluaikojen työnhakuun liittyvä stressi on hyvin muistissa. Muistan elävästi kun aina vuodenvaihteen jälkeen vatsassa alkoi inhottavasti muljahdella ajatuksien kääntyessä kesätyön hakuun.

Valmistumisen jälkeen olen päässyt osallistumaan meillä Hästö & Co:lla harjoittelijoiden rekrytointiprosessiin. Olen kahlannut läpi satoja oikeustieteen opiskelijoiden työhakemuksia läpi ja istunut ainakin parissakymmenessä työhaastattelussa haastattelijoiden puolella pöytää. Nämä kokemukset ovat olleet täynnä ahaa-elämyksiä. Monesti olen toivonut, että olisin tiennyt nämä asiat kolme vuotta sitten hakiessani kuumeisesti ”sitä oikeaa” loppuvaiheen opiskelujen työpaikkaa.

1) Kaikki ovat samalla viivalla – ainakin melkein

Opiskeluaikana kukaan ei työkokemukseltaan tai opintotaustaltaan ole niin kovin erilainen. Ihan oikeasti. Opiskelijana ollessani vuosikurssikaverieni useat harjoittelupaikat saivat minut tuntemaan oloni vähäpätöiseksi. Kuitenkin näin pöydän toisella puolena olleena voin todeta, että nämä huolet olivat turhia. Totta kai työkokemuksella on väliä. Kuitenkin ero puolen vuoden ja kahden vuoden työkokemuksella ei ole niin suuri kuin se joskus tuntui olevan. Kyse ei ole juristin paikasta, johon vaaditaan 10 vuoden työkokemus. Jos opiskelet oikeustiedettä, olet lähtökohtaisesti pätevä tehtävään.

2) Erottaudu

Kun hakemuksia tulee paljon, erottua tulee joka tapauksessa. Mitä sellaista voisit kertoa itsestäsi ja elämästäsi, joka saisi hakemuksia lukevan henkilön pistämään sinut mieleesi? Persoonalliset seikat jäävät mieleen; olet asunut nuoruudessa Itävallassa, olet harrastanut SM-tason salibandyä, sinulla on aikaisempi tutkinto astrofysiikasta, olet aktiivinen vapaaehtoistyöntekijä, harrastat Wikipedia-artikkeleiden kirjoittamista, olet ollut ensimmäisessä kesätyössä Muumimaailmassa ja esittänyt Nipsua. Tällaisten asioiden perusteella ei tietenkään tehdä varsinaista rekrytointipäätöstä, mutta jäät varmasti paremmin hakemuksia lukevan henkilön mieleen.

Toisaalta en tiedä, kuinka paljon 20-vuotias itseni olisi tästä vinkistä hyötynyt, kun olin vasta lukiosta tullut ummikko eikä minulla ollut takanani toista tutkintoa tai maailmanympärimatkaa. Tai ei, ei ehkä sittenkään. Mietitäänpäs: Olin harrastanut kunnianhimoisesti jazztanssia ja esiintynyt vuosien varrella varmasti melkein 100 tapahtumassa, elokuvainnostukseni on saanut minut askartelemaan taulun 100 elokuvalipusta, ensimmäinen työni oli puhelinmyyjänä ja jatkoin, vaikka suurin osa uusista työntekijöistä lopetti ensimmäisenä päivänä. Olisiko näistä voinut kehitellä jotain?

3) Kerro rohkeasti heikkouksista niitä kysyttäessä

Tämä itse asiassa opin jo ollessani nuorena yhdessä ryhmähaastattelussa, jossa haastateltavia oli ainakin 15. Vuoron perään meidän piti kertoa heikkoutemme ja yksi haastateltava totesi, ettei hänelle tule mitään mieleen. Tähän haastattelija totesi pilke silmäkulmassa, että voisiko se olla hänen heikkoutensa, että mitään ei tullut mieleen?

Olen myöhemmin haastattelijana huomannut ajattelevani jotain samankaltaista, jos joku ei tunnu keksivän kysymykseen mitään sanottavaa. Itsensä tunteva ja omiin kehityskohtiin analyyttisesti suhtautuva ihminen vaikuttaa kypsältä ja on vakuuttava. Muistan myös lukeneeni tieteellisestä tutkimuksesta, jonka johtopäätöksenä todettiin, että mokailu tekee pätevästä henkilöstä inhimillisen ja helposti lähestyttävän muiden silmissä. Kerro kuitenkin samalla, miten olet pyrkinyt kehittämään heikkouttasi!

4) Osoita kiinnostuksesi

Kiinnostuksen osoittamista ei voi korostaa liikaa. En todellakaan ymmärtänyt tätä opiskelijana. Minähän olen hakenut työpaikkaa ja paikka on sellainen, jonka todella moni opiskelija haluaisi. Eikö motivaatio siis ole itsestään selvää? Ei se ole. Järkevä työnhakija hakee monta paikkaa samaan aikaan ja tästä työnantaja on hyvin selvillä. Haastattelussa pitäisi kuitenkin voida osoittaa, että haluat päästä töihin juuri tähän hakemaasi paikkaan. Kiinnostuksen osoittaminen ei edellytä mitään taikatemppuja. Voit esimerkiksi kertoa, että olet lukenut kotisivut tai kysellyt tuntemiltasi aikaisemmilta harjoittelijoilta heidän kokemuksistaan. Kun haastattelijat haastattelun alussa usein kertovat yrityksestä, kuuntele tarkkaan ja kysy vaikka vielä täydentäviä kysymyksiä.

Meillä oli kerran kaksi tasavahvaa hakijaa haastattelussa ja lopulta valinta tehtiin sillä perusteella, että toinen vaikutti kiinnostuneemmalta juuri meidän työpaikasta. Aito motivaatio ei ole itsestäänselvyys. Eli jos sinulla on sitä, tuo se aktiivisesti itse esiin.

5) Haastattelijaakin voi jännittää

Kun olin ensimmäisissä työhaastatteluissa haastattelemassa, käteni hikosivat jännityksestä enkä pystynyt olemaan oma itseni. Tämä ei olisi opiskelijana tullut mieleenkään – mikäs se muka haastattelijaa voi jännittää? Monet asiat! Uusi tilanne ja uudenlainen rooli, haastavat kysymykset haastateltavalta (tällaisiakin on tullut!), se millaisen kuvan annan meidän yrityksestä ja itsestäni. Haastattelijakin on ihminen omine epävarmuuksineen.

// Saara Väätäinen, avustava juristi

19.1.2018

19 Jan 2018
Hastolaw
0
AApäivät

50. Asianajajapäivä 12.1.2018


Viikko sitten perjantaina 12.1. puolet Suomen asianajajista kokoontui Helsingin Kalastajatorpalle viettämään 50. Asianajajapäivää. Päivän teema oli lähitulevaisuuteen katsova Asianajaja 2025. Asianajaja 2050 tai vieläpä 2118 olisi toki ollut asteen jännittävämpi teema, mutta tällä hieman tylsemmällä ratkaisulla vältettiin lentävien toimistokalusteiden tai muiden nolojen tieteisseikkailumaisten tulevaisuudennäkymien ennustaminen. Vuosi 2025 on sopiva. Se on tarpeeksi kaukana ollakseen kiehtova ja samalla sopivan lähellä siten, että keskustelu pysyy realistisena ja mielekkäänä.

Asianajajapäivän logon paljon puhuttaneesta yhdyssanavirheestä huolimatta Asianajajapäivä oli onnistunut tapahtuma. Tulevaisuuden teemoista puhuttiin luentojen välissä ja muutaman lasillisen jälkeen myös ainakin meidän toimiston porukan kesken illallispöydässä.

Asianajajapäivän asiaohjelman yhdistävä teema oli muutos. Keskeisimpinä tulevina muutoksina itselle jäivät mieleen seuraavat:

  • Tekoäly mullistaa – näkökulmasta ja asianajajasta tietenkin riippuu, tuleeko se auttamaan asianajajaa vai viemään hänen työnsä

  • Muut palveluntarjoajat kuten lakiasiantoimistot ja tilintarkastusyhteisöt kilpailevat entistä enemmän asianajajille perinteisesti menevistä töistä

  • Asianajopalveluiden myynti ja markkinointi astuu entistä tärkeämpään asemaan, suurelta osin kahden ensimmäisen kohdan takia

  • Muun muassa unkarilainen asianajaja Orsolya Görgényi (ensimmäisessä kuvassa) piti erinomaisen puheenvuoron asianajomaailmaa odottavasta muutoksesta. Hän sai yleisön nauramaan hyväksyvästi toteamalla, että asianajajat ovat maailmanlaajuisesti sitä mieltä, että heihin eivät markkinoinnin tai painovoiman lait sovellu.

    Asianajajapäivä nosti asianajajien ja muiden asianajotoimistossa työskentelevien lakimiesten päät hetkeksi pois toimeksiantotyöstä ja laittoi meidät ajattelemaan hieman laajemmin, pitkäjänteisemmin ja ehkä jopa innovatiivisemmin asioita.

    Innostuksen ja kauhistuksen sekaisissa tunnelmissa tulin toisaalta ajatelleeksi myös sitä, että onko muutos todellakin niin ihmeellinen juttu? Tuliko se, että asianajotoimistojen tulee hyödyntää uutta teknologiaa ja kilpailla toistensa ja muiden palveluntuottajien kanssa jotenkin yllätyksenä? Monilla muilla aloilla muutos on kuitenkin perustila ja oman tuotteen tai palvelun kehittäminen huippuunsa ja muita paremmaksi on itsestään selvä tavoite.

    AApäivä 2

    (Kuvassa Katja Hollmén Dittmar & Indreniukselta)


    Ei kuitenkaan tarvitse mennä pitkälle menneisyyteen, jotta osasyy asianajoalalla osittain vallitseviin asenteisiin löytyy. Asianajotoimistoilla on pitkään ollut Suomessa ja kansainvälisestikin voimassa markkinointikielto. Vielä vuonna 1982 kansainvälisten hyvää asianajotapaa koskevien ohjeiden mukaan ”Mainostaminen ei ole asianajokunnan arvon mukaista”. Tämä kanta on lähtöisin vuodelta 1926, jolloin Suomen Asianajajaliiton mukaan ”kaikenlainen reklaami-ilmoittelu on asianajajan ammatille sopimattomana kielletty”. Toimistomme kirjahyllystä löytyneen vuodelta 1998 olevan Asianajajan käsikirjan mukaan ”kyvykkäästi ja tarmokkaasti toimeksiantonsa hoitanut asianajaja on samalla tehokkaasti markkinoinut palveluksiaan”. Säännökset ovat myöhemmin muuttuneet ja osittain asenteetkin, mutta eihän tällainen asetelma lähde jälkiä jättämättä.

    Ei siis todellakaan ole ihme, että asianajajat pitävät omaa alaansa jollain tapaa erityisenä. Se on sitä monin paikoin ollut aikaisemmin ja on vieläkin monessa suhteessa mitä tulee esimerkiksi asianajajan esteellisyyttä koskeviin säännöksiin. Koska asianajotoiminta kuitenkin on monessa suhteessa myös ”ihan tavallista” liiketoimintaa ja esimerkiksi asianajotoiminnan markkinointia koskevat säännöt ovat vapautuneet paljon sitten 90-luvun, on hyvä herätä tähän päivään ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Asianajajapäivä 2018 toimi erinomaisena herättelijänä siihen.

    PS. Vuonna 1917 asianajo- ja lakitoimistojen mainostaminen on näyttänyt mm. tällaiselta ennen kuin vuonna 1926 Suomen Asianajajaliitto sen kielsi.

    AAtoimistojen mainos 1917

    // Saara Väätäinen, avustava juristi

    2.1.2018

    03 Jan 2018
    Hastolaw
    0
    Hästö & Co purjehdus, kuva: Aapo Huhta

    Happy New Year 2018!


    As some of you might have already heard, Hästö & Co's year 2018 begins with new winds due to our partner Mats Welin's appointment as the CEO. Below you will find Mats' thoughts on this new chapter.

    "Having been Dispute Resolution team leader during the last 10 + years in two different law firms, I have been appointed to Managing Partner at Hästö & Co. This is a task I look very much forward to, because it i) enables me to learn new things and see a new perspective of the legal industry and ii) allows me to steer our ship in directions important to me, including greater quality, growth and being the best employer in town. When having prepared myself to this new task together with a professional management coach, I have initially committed myself to: clear goals, fairness, transparency and low hierarchy in the leadership of Hästö & Co."

    Picture: Aapo Huhta

    14.12.2017

    14 Dec 2017
    Hastolaw
    0
    Laajan mediajulkisuuden saanut #milläoikeudella -kampanja on puhututtanut myös meillä Hästö & Co:lla. Sen lisäksi, että olemme vastanneet Suomen Asianajoliiton kyselyyn aiheesta, on keskustelua käyty myös sisäisesti koko tiimimme kanssa. Meillä sekä seksuaaliseen häirintään että seksismiin on nollatoleranssi ja olemme yhtä mieltä siitä, että kaikki häirintä ja seksismi on tuomittavaa. Koska kaikilla tulee olla turvallinen ja kunnioitettu olo työpaikallaan, haluamme kannustaa mahdollisissa pienissäkin tapauksissa työntekijöitämme keskustelemaan asiasta joko oman esimiehen tai muun sopivan henkilön kanssa, jotta asiaan voidaan puuttua.

    Hästö & Co sitoutuu siis jatkossakin luomaan tasa-arvoista työympäristöä kaikille työntekijöilleen.

    Milläoikeudella

    16.11.2017

    20 Nov 2017
    Hastolaw
    0
    Hästö & Co's attorney Mats Welin interviewed for YLE FST News on NDAs

    "I was interviewed by YLE FST News on the subject of NDAs. The facts I was presented with by the reporter indicated that a major company had presented, as a precondition for settlement negotiations, a 10 year long non-disclosure commitment with a 5 keur contractual penalty, to a farmer. In Finnish contractual law contractual freedom is one main principle, limited by the principle of fairness, especially when dealing with ordinary people, not companies. The fairness of an agreement is finally decided by a court of law, and is based on in casu consideration.

    What was carved of the interview was the fact, that if both parties would have used a Bar member as counsel, there would not have been any need for a NDA. According to Finnish Bar rules settlement negotiations are confidential and may not be referred in court, should the negotiations fail.

    Yesterday non-disclosure terms in employment agreements were also publicly discussed in a critical tone. Such commitments have during the last ten years become very common in employment and shareholders' agreements. The DR team of Hästö & Co have many disputes regarding non-competition and non-disclosure commitments on the table right now."

    Mats Yle-Nytt

    Mats Welin // partner, attorney, trained on the bench

    10.11.2017

    10 Nov 2017
    Hastolaw
    0
    Työturvallisuus

    Yksi Hästö & Co:n riidanratkaisupraktiikkaa tänä vuonna eniten työllistäneitä juttutyyppejä on ehdottomasti ja hieman yllättävästikin ollut työturvallisuusrikosasiat. Työturvallisuusrikos on vaikea juttutyyppi. Mikäli syyte nostetaan, ennuste on huono. Työturvallisuusrikossäännösten tavoite on luonnollisesti tärkeä; tiukka rikosoikeudellinen sääntely kannustaa työnantajia huolehtimaan työturvallisuusvelvoitteista, ja tämä tekee meidän kaikista työpaikoista turvallisempia. Oman kokemukseni mukaan kuitenkin hyvinkään järjestäytynyt ja huolellinen työnantajayritys, jonka tapaturmataajuus on matala, ei välttämättä voi välttyä rikosoikeudelliselta vastuulta eli yhteisösakolta tapaturman sattuessa.

    Yhteisösakko on yritykselle annettava sakkorangaistus, joka tuomitaan, mikäli yrityksen toiminnassa on tehty rikos. Yhteisösakko on määrältään 850 - 850 000 euroa, joten lainsäätäjä on antanut tuomioistuimille sakon määrän suhteen paljon harkintavaltaa. Yhteisösakkoja ja niiden määrää koskeva oikeuskäytäntö on värikästä eikä yhtenäistä linjaa ole tuntunut löytyvän, mikä tekee yrityksen rangaistusvastuun seuraamukset haastavaksi ennustaa. Yritysasiakkaitamme on sakon määrän vaikean ennustettavuuden lisäksi huolettanut uusi laki julkisista hankinnoista eli tuttavallisemmin hankintalaki, joka määrää julkisista hankinnoista ja niissä noudatettavasta menettelystä.  Uudessa hankintalaissa hankintaa kilpailuttavalle viranomaiselle on annettu laajentuneet mahdollisuudet sulkea kilpailutuksista yrityksiä, joiden toiminnassa on syyllistytty työturvallisuusrikokseen.

    Hankintalaki mahdollistaa sen, että viranomainen voi jättää tarjoajan hankintamenettelyn ulkopuolelle, mikäli sen on katsottu rikkoneen työoikeudellisia velvollisuuksia, esimerkiksi juuri työturvallisuussäännöksiä. Poissulkeminen on myös mahdollista, mikäli tarjoajayrityksen johtoon kuuluva henkilö syyllistyy tällaiseen, vaikka itse yrityksen toiminnassa ei katsottaisikaan tapahtuneen rikosta. Tällainen yritys on mahdollista sulkea pois kilpailusta kolmeksi vuodeksi. Kolme vuotta on valtavan pitkä aika sellaiselle yritykselle, jonka liiketoiminta perustuu suureksi osaksi julkisiin kilpailutuksiin.

    Rikoslain mukaan yhteisösakko voidaan jättää tuomitsematta, jos rangaistusta on pidettävä kohtuuttomana ottaen huomioon oikeushenkilölle rikoksesta aiheutuneet muut seuraukset. Nämä seuraamukset on jätetty laissa avoimeksi. Tämän yksityishenkilöiden rikosvastuusta tutun ajatuksen taustalla on se, että tietyt vakavat muut kuin tuomioistuimen määräämät seuraukset (esimerkiksi asian saama poikkeuksellinen julkisuus) toimivat ikään kuin itsessään jo rangaistuksena teosta, jolloin rangaistus voidaan jättää tuomitsematta tai tuomita lievempänä. Tällöin todetaan henkilön syyllistyneen rikokseen, mutta muiden olosuhteiden takia rangaistus jätetään tuomitsematta.

    Kilpailutuksista poissulkemisella voi luonnollisesti olla vakavat seuraukset yrityksen liiketoiminnalle. Tällaista poissulkua voitaisiin näin ollen pitää niin sanottuna riittävänä rangaistuksena, jolloin yhteisösakko voitaisiin jättää tuomitsematta. Hankalaa on kuitenkin poissulkemisen vaikea ennustettavuus. Tuomitsemishetkellä tuomioistuimella ei todennäköisesti ole tietoa siitä, tullaanko yritystä poissulkemaan kilpailutuksista seuraavan kolmen vuoden aikana. Selvää kuitenkin on, että mikäli tällainen yritys suljetaan kilpailutusten ulkopuolelle siten, että liiketoiminta vaikeutuu huomattavasti, voi kokonaisuus muodostua lain tarkoittamalla tavalla kohtuuttomaksi.

    Yritykselle aiheutuneet muut seuraamukset voidaan ottaa huomioon myös sakon määrää mitattaessa. Tämä merkitsee sitä, että vaikka tuomitsematta jättämisen edellytykset eivät täyttyisikään, riski kilpailutuksista poissulkemisesta voisi alentaa tuomittavan sakon määrää.

    Oikeuskäytäntöä hankintalain huomioon ottamisesta yhteisösakon tuomitsemisessa ei vielä ole. Jos syytteessä oleva yritys pystyisi osoittamaan, että julkisiin kilpailutuksiin osallistuminen on liiketoiminnan kannalta keskeistä, saattaisi ennustamatonkin riski poissulkemisesta täyttää yhteisösakon tuomitsematta jättämisen edellytykset tai vähintään alentaa sakon määrää.

    // Saara Väätäinen, avustava juristi