+358 9 2511 1680

Single Blog Title

This is a single blog caption

Mitä olisin halunnut tietää työnhausta opiskelijana

16.10.2018
Hastolaw
0

Kuvituskuva rekrytoinnista

Olen kaksi ja puoli vuotta sitten valmistunut juristi. Koska valmistumisesta ei ole vielä niin kovin paljon aikaa, opiskeluaikojen työnhakuun liittyvä stressi on hyvin muistissa. Muistan elävästi kun aina vuodenvaihteen jälkeen vatsassa alkoi inhottavasti muljahdella ajatuksien kääntyessä kesätyön hakuun.

Valmistumisen jälkeen olen päässyt osallistumaan meillä Hästö & Co:lla harjoittelijoiden rekrytointiprosessiin. Olen kahlannut läpi satoja oikeustieteen opiskelijoiden työhakemuksia läpi ja istunut ainakin parissakymmenessä työhaastattelussa haastattelijoiden puolella pöytää. Nämä kokemukset ovat olleet täynnä ahaa-elämyksiä. Monesti olen toivonut, että olisin tiennyt nämä asiat kolme vuotta sitten hakiessani kuumeisesti ”sitä oikeaa” loppuvaiheen opiskelujen työpaikkaa.

1) Kaikki ovat samalla viivalla – ainakin melkein

Opiskeluaikana kukaan ei työkokemukseltaan tai opintotaustaltaan ole niin kovin erilainen. Ihan oikeasti. Opiskelijana ollessani vuosikurssikaverieni useat harjoittelupaikat saivat minut tuntemaan oloni vähäpätöiseksi. Kuitenkin näin pöydän toisella puolena olleena voin todeta, että nämä huolet olivat turhia. Totta kai työkokemuksella on väliä. Kuitenkin ero puolen vuoden ja kahden vuoden työkokemuksella ei ole niin suuri kuin se joskus tuntui olevan. Kyse ei ole juristin paikasta, johon vaaditaan 10 vuoden työkokemus. Jos opiskelet oikeustiedettä, olet lähtökohtaisesti pätevä tehtävään.

2) Erottaudu

Kun hakemuksia tulee paljon, erottua tulee joka tapauksessa. Mitä sellaista voisit kertoa itsestäsi ja elämästäsi, joka saisi hakemuksia lukevan henkilön pistämään sinut mieleesi? Persoonalliset seikat jäävät mieleen; olet asunut nuoruudessa Itävallassa, olet harrastanut SM-tason salibandyä, sinulla on aikaisempi tutkinto astrofysiikasta, olet aktiivinen vapaaehtoistyöntekijä, harrastat Wikipedia-artikkeleiden kirjoittamista, olet ollut ensimmäisessä kesätyössä Muumimaailmassa ja esittänyt Nipsua. Tällaisten asioiden perusteella ei tietenkään tehdä varsinaista rekrytointipäätöstä, mutta jäät varmasti paremmin hakemuksia lukevan henkilön mieleen.

Toisaalta en tiedä, kuinka paljon 20-vuotias itseni olisi tästä vinkistä hyötynyt, kun olin vasta lukiosta tullut ummikko eikä minulla ollut takanani toista tutkintoa tai maailmanympärimatkaa. Tai ei, ei ehkä sittenkään. Mietitäänpäs: Olin harrastanut kunnianhimoisesti jazztanssia ja esiintynyt vuosien varrella varmasti melkein 100 tapahtumassa, elokuvainnostukseni on saanut minut askartelemaan taulun 100 elokuvalipusta, ensimmäinen työni oli puhelinmyyjänä ja jatkoin, vaikka suurin osa uusista työntekijöistä lopetti ensimmäisenä päivänä. Olisiko näistä voinut kehitellä jotain?

3) Kerro rohkeasti heikkouksista niitä kysyttäessä

Tämä itse asiassa opin jo ollessani nuorena yhdessä ryhmähaastattelussa, jossa haastateltavia oli ainakin 15. Vuoron perään meidän piti kertoa heikkoutemme ja yksi haastateltava totesi, ettei hänelle tule mitään mieleen. Tähän haastattelija totesi pilke silmäkulmassa, että voisiko se olla hänen heikkoutensa, että mitään ei tullut mieleen?

Olen myöhemmin haastattelijana huomannut ajattelevani jotain samankaltaista, jos joku ei tunnu keksivän kysymykseen mitään sanottavaa. Itsensä tunteva ja omiin kehityskohtiin analyyttisesti suhtautuva ihminen vaikuttaa kypsältä ja on vakuuttava. Muistan myös lukeneeni tieteellisestä tutkimuksesta, jonka johtopäätöksenä todettiin, että mokailu tekee pätevästä henkilöstä inhimillisen ja helposti lähestyttävän muiden silmissä. Kerro kuitenkin samalla, miten olet pyrkinyt kehittämään heikkouttasi!

4) Osoita kiinnostuksesi

Kiinnostuksen osoittamista ei voi korostaa liikaa. En todellakaan ymmärtänyt tätä opiskelijana. Minähän olen hakenut työpaikkaa ja paikka on sellainen, jonka todella moni opiskelija haluaisi. Eikö motivaatio siis ole itsestään selvää? Ei se ole. Järkevä työnhakija hakee monta paikkaa samaan aikaan ja tästä työnantaja on hyvin selvillä. Haastattelussa pitäisi kuitenkin voida osoittaa, että haluat päästä töihin juuri tähän hakemaasi paikkaan. Kiinnostuksen osoittaminen ei edellytä mitään taikatemppuja. Voit esimerkiksi kertoa, että olet lukenut kotisivut tai kysellyt tuntemiltasi aikaisemmilta harjoittelijoilta heidän kokemuksistaan. Kun haastattelijat haastattelun alussa usein kertovat yrityksestä, kuuntele tarkkaan ja kysy vaikka vielä täydentäviä kysymyksiä.

Meillä oli kerran kaksi tasavahvaa hakijaa haastattelussa ja lopulta valinta tehtiin sillä perusteella, että toinen vaikutti kiinnostuneemmalta juuri meidän työpaikasta. Aito motivaatio ei ole itsestäänselvyys. Eli jos sinulla on sitä, tuo se aktiivisesti itse esiin.

5) Haastattelijaakin voi jännittää

Kun olin ensimmäisissä työhaastatteluissa haastattelemassa, käteni hikosivat jännityksestä enkä pystynyt olemaan oma itseni. Tämä ei olisi opiskelijana tullut mieleenkään – mikäs se muka haastattelijaa voi jännittää? Monet asiat! Uusi tilanne ja uudenlainen rooli, haastavat kysymykset haastateltavalta (tällaisiakin on tullut!), se millaisen kuvan annan meidän yrityksestä ja itsestäni. Haastattelijakin on ihminen omine epävarmuuksineen.

// Saara Väätäinen, avustava juristi

Leave a Reply

Arkisto