Kohtuuttomat seuraukset työturvallisuusrikoksista työnantajayrityksille?

Yksi Hästö & Co:n riidanratkaisupraktiikkaa tänä vuonna eniten työllistäneitä juttutyyppejä on ehdottomasti ja hieman yllättävästikin ollut työturvallisuusrikosasiat. Työturvallisuusrikos on vaikea juttutyyppi. Mikäli syyte nostetaan, ennuste on huono. Työturvallisuusrikossäännösten tavoite on luonnollisesti tärkeä; tiukka rikosoikeudellinen sääntely kannustaa työnantajia huolehtimaan työturvallisuusvelvoitteista, ja tämä tekee meidän kaikista työpaikoista turvallisempia. Oman kokemukseni mukaan kuitenkin hyvinkään järjestäytynyt ja huolellinen työnantajayritys, jonka tapaturmataajuus on matala, ei välttämättä voi välttyä rikosoikeudelliselta vastuulta eli yhteisösakolta tapaturman sattuessa.

Yhteisösakko on yritykselle annettava sakkorangaistus, joka tuomitaan, mikäli yrityksen toiminnassa on tehty rikos. Yhteisösakko on määrältään 850 – 850 000 euroa, joten lainsäätäjä on antanut tuomioistuimille sakon määrän suhteen paljon harkintavaltaa. Yhteisösakkoja ja niiden määrää koskeva oikeuskäytäntö on värikästä eikä yhtenäistä linjaa ole tuntunut löytyvän, mikä tekee yrityksen rangaistusvastuun seuraamukset haastavaksi ennustaa. Yritysasiakkaitamme on sakon määrän vaikean ennustettavuuden lisäksi huolettanut uusi laki julkisista hankinnoista eli tuttavallisemmin hankintalaki, joka määrää julkisista hankinnoista ja niissä noudatettavasta menettelystä.  Uudessa hankintalaissa hankintaa kilpailuttavalle viranomaiselle on annettu laajentuneet mahdollisuudet sulkea kilpailutuksista yrityksiä, joiden toiminnassa on syyllistytty työturvallisuusrikokseen.

Hankintalaki mahdollistaa sen, että viranomainen voi jättää tarjoajan hankintamenettelyn ulkopuolelle, mikäli sen on katsottu rikkoneen työoikeudellisia velvollisuuksia, esimerkiksi juuri työturvallisuussäännöksiä. Poissulkeminen on myös mahdollista, mikäli tarjoajayrityksen johtoon kuuluva henkilö syyllistyy tällaiseen, vaikka itse yrityksen toiminnassa ei katsottaisikaan tapahtuneen rikosta. Tällainen yritys on mahdollista sulkea pois kilpailusta kolmeksi vuodeksi. Kolme vuotta on valtavan pitkä aika sellaiselle yritykselle, jonka liiketoiminta perustuu suureksi osaksi julkisiin kilpailutuksiin.

Rikoslain mukaan yhteisösakko voidaan jättää tuomitsematta, jos rangaistusta on pidettävä kohtuuttomana ottaen huomioon oikeushenkilölle rikoksesta aiheutuneet muut seuraukset. Nämä seuraamukset on jätetty laissa avoimeksi. Tämän yksityishenkilöiden rikosvastuusta tutun ajatuksen taustalla on se, että tietyt vakavat muut kuin tuomioistuimen määräämät seuraukset (esimerkiksi asian saama poikkeuksellinen julkisuus) toimivat ikään kuin itsessään jo rangaistuksena teosta, jolloin rangaistus voidaan jättää tuomitsematta tai tuomita lievempänä. Tällöin todetaan henkilön syyllistyneen rikokseen, mutta muiden olosuhteiden takia rangaistus jätetään tuomitsematta.

Kilpailutuksista poissulkemisella voi luonnollisesti olla vakavat seuraukset yrityksen liiketoiminnalle. Tällaista poissulkua voitaisiin näin ollen pitää niin sanottuna riittävänä rangaistuksena, jolloin yhteisösakko voitaisiin jättää tuomitsematta. Hankalaa on kuitenkin poissulkemisen vaikea ennustettavuus. Tuomitsemishetkellä tuomioistuimella ei todennäköisesti ole tietoa siitä, tullaanko yritystä poissulkemaan kilpailutuksista seuraavan kolmen vuoden aikana. Selvää kuitenkin on, että mikäli tällainen yritys suljetaan kilpailutusten ulkopuolelle siten, että liiketoiminta vaikeutuu huomattavasti, voi kokonaisuus muodostua lain tarkoittamalla tavalla kohtuuttomaksi.

Yritykselle aiheutuneet muut seuraamukset voidaan ottaa huomioon myös sakon määrää mitattaessa. Tämä merkitsee sitä, että vaikka tuomitsematta jättämisen edellytykset eivät täyttyisikään, riski kilpailutuksista poissulkemisesta voisi alentaa tuomittavan sakon määrää.

Oikeuskäytäntöä hankintalain huomioon ottamisesta yhteisösakon tuomitsemisessa ei vielä ole. Jos syytteessä oleva yritys pystyisi osoittamaan, että julkisiin kilpailutuksiin osallistuminen on liiketoiminnan kannalta keskeistä, saattaisi ennustamatonkin riski poissulkemisesta täyttää yhteisösakon tuomitsematta jättämisen edellytykset tai vähintään alentaa sakon määrää.

// Saara Väätäinen, avustava juristi